Lähdin au pairiksi Yhdysvaltoihin vuoden komennukselle. Hieman jännitti, mutta pää oli enemmän täynnä suuria odotuksia ihmeellisestä jenkkielämästä kuin pelkotiloista. Hyvästelin siis itkevän perheeni ja parhaimmat ystäväni Helsinki-Vantaan lentokentällä ja lensin New Yorkiin. Orientaatio kesti neljä päivää, jonka aikana minä ja 74 muuta au pairia saimme kuunnella Au Pair in American au pair-emon Jodyn neuvoja, varoituksia ja luentoja amerikkalaisista perheistä, au pairien tehtävistä, amerikkalaisesta lastenkasvatustavasta jne. Mielestäni orientaatio oli erittäin hyödyllinen, sillä monesti sain huomata jenkkikulttuurin poikkeavan hätkähdyttävästi eurooppalaisesta, ja olisin saattanut olla vielä enemmän kuutamolla ilman orientaatiota..! Lisäksi helpotti hengata muiden aivan yhtä ihmeissään olevien tyttöjen kanssa vieraassa maassa...

New Yorkista lensin Chigagoon uuden isäntäperheeni Wojcikien luo. Ikävä kyllä pitemmän päälle havaitsin, että perheenäidin kanssa menivät sukset enemmän ristiin kuin samoja latuja pitkin, ja community counsellorin ja muiden clusteriin kuuluvien au pairien avulla ja tuella päätin vaihtaa perhettä kolmen kuukauden jälkeen. Päätös oli tähänastisen elämäni vaikein, olinhan ehtinyt jo kiintyä perheen kahteen poikaan ja rakentaa elämäni jonkinlaiseen järjestykseen. Päätös osoittautui kuitenkin oikeaksi, ja kahden viikon rematch/uudelleensijoitusprosessin jälkeen olin lentokoneessa kohti Kansas Cityä ja kahden lakimiehen ja neljän lapsen perhettä. Uusi perheeni, Redlingshaferit ottivat minut todella perheenjäseneksi, mitä olinkin kaivannut, ja lapsista muodostuivat minulle pikkuveljen ja -siskojen korvikkeet. Aina ei elämä tietenkään ruusuista ollut, mutta huumorintajulla, suomalaisella sisulla ja joustavuudella menee vaikka läpi harmaan kiven! Opin, että asioista ja ongelmista on puhuttava, ja USA:ssa todella spekuloidaan asiat pohjaytimiin.

Vuoteni aikana sain upeita ystäviä, joista suurimman osan kanssa pidän edelleen yhteyttä, uuden perheen, jotka haluavat minun tulevan käymään heti kun vain mahdollista, loistavia elämyksiä matkustellessani ympäri Yhdysvaltoja(New Orleans, Graceland, Florida, Dallas, Toronto, Montreal, Niagaran putoukset, Washington DC, Los Angeles), itsenäisyyttä, laajemman maailmankuvan...Listaa voisi jatkaa loputtomiin! Palatessani kolmentoista kuukauden jälkeen olin varma viettäneeni yhden elämäni parhaimmista vuosista. Siksi suosittelen jokaiselle au pairiksi lähtöä.

Allianssin kautta lähteminen oli mielestäni turvallinen ja ehdottomasti paras ratkaisu, pakettiinhan kuuluu jokaisella cluster-alueella au pairien ja perheiden suhteista huolehtiva community counsellor, joka myös järjestää kuukausittain cluster meeting-tapaamisen au paireille, jolloin ohjelmaan itselläni kuului mm. Grease-musikaali, pikkujoulut, suunnistusretki Kansas Cityn keskustassa jne. Counsellor lisäksi antaa jokaiselle listan alueella asuvista muista au paireista vapaa-ajan viettoa varten, ja heidän kanssaan vietinkin kaiken aikani työn ulkopuolella. Minulla oli pari ystävää, jotka tulivat ilman järjestöä laittomasti, ja he katuivat päätöstään, koska heillä ei ollut valmiiksi laadittuja sääntöjä, joiden puitteissa perheen ja tyttöjen olisi tullut toimia, ja toisella heistä olikin oikea hirmuhallitsija perheenäitinä! Lisäksi heillä oli vaikeuksia viisumin kanssa. Siksi kannattaa valita Allianssi, jos au pairiksi Yhdysvaltoihin mielit!

Erja