6.10. Huh huh

Noni. Nyt oon ollu täällä muutaman päivän, ja pää on ihan sekasin. Lauantai oli yhtä sekamelskaa: ensin lento, ja sit piti sompailla yksin bussilla ja junalla Haslemereen, ja sit viä taksilla tänne hotellille. Melkein heti sain teetä kouraan ja muutama ihminenki tuli tavattua. Kaikki on niin ystävällisiä, mutta täällähän se on itsestäänselvyys. Kämppä on aika karu, pieni huone kahdelle ihmiselle. Lavuaari on, mut suihku ja wc on yhteiset rakennuksen muutaman muun huoneen kanssa. Täytyy vähän sisustaa. :)

Noh, sit tuli sunnuntai, ja mun tän hetkinen esimies Oksana kierrätti mua ympäriinsä jonkun tunnin, ja sit se sano että "nyt voit levätä, kiedo ittes huopiin ja mee vaikka nukkuun." No ei siinä mitään, "lepäsin" sit koko päivän. Tänään maanantaina oli sit ensimmäinen työpäivä. Mua opasti Katalin Unkarista, se on ollu täällä huhtikuusta. Kaikki asiat tuli sellasella ryminällä eteen että menee varmaan hetki ennen kun kaikki menee jakeluun. Mutta kai mä jotain opin. Poikkesin kämppiksen Suzien kanssa Haslemeressä, ja sain hankittua adapterin. Sain siis koneen vihdoin käyttöön. Ihanaa. Ja parasta on se, että täällä on langaton netti, ei tarvi sen kanssa kärvistellä.

13.10. Eka viikko takana

No niin, tarina jatkuu :) Eka viikko on siis takana, ja on ollu ihan tarpeeks ihmettelemistä. Huonesiivousta oon nyt tehny neljänä päivänä, se alkaa jopa sujua. Mutta kattellaan vaan jos pitäis yksin saada joku viis siivottua tietyssä ajassa.. torstai ja perjantai oli vapaapäiviä, ihanaa. Perjantaina minä ja kämppis käytiin Guildfordissa shoppailemassa. Lähinnä ostin työvaatteita, kun en saa ihan heti työn puolesta vaatteita, mut olihan mun pakko ihan vapaa-ajan vaatteitakin ostaa. Eihän mulla ollu juuri mitään mukana kun tulin. Nyt on vähän enemmän, mutta yllättävän halvalla selvisin siitä päivästä. Kyllä suomessa saa enemmän vaatteista maksaa. Ja kämppis näytti ihanan kirjakaupan missä myydään käytettyjä kirjoja. Ostaa päräytin heti neljä :D On tullu luettua aika paljon niin on niitä ihan hyvä olla.

Ja sitten lauantaina olin ekaa päivää ravintolassa töissä. Täällä oli häät sillon, joten häslinki oli aikamoinen. Suurimman osan ajasta kuivasin laseja, niitä riitti ku ihmiset joi alkumaljaa ja viiniä ja samppanjaa ja vaikka mitä, plus vielä baarin lasit. Tiskikone kävi jatkuvalla syötöllä. Mutta tein mä muutakin, esimies Steve pisti mut heti hommiin: tarjoilin suolasia kanapee-juttuja, onnistuin jopa opetteleen kaikki neljä vaihtoehtoo ulkoo. Jouduin sit kyl sanoonki ne jollekin, ja ykskin nainen sano että toivottavasti sun ei tarvi sanoo sitä joka kerta xD Se meni ihan jees.

No, sit tulikoe, pöytään tarjoilu. Mähän siis en osaa viedä kolmea lautasta kerralla, vielä, joten vein sit kaks. Kun tää tarjoilu ei tuu viä luonnostaan ni joutuu miettiin ja muisteleen kaikki jutut: naisille ensin, tarjoile oikeelta jne.. Pää oli ehkä vähän sekasin. Mutta olihan se hauskaa, ja siä asiakkaat oli kuitenki niin rentoja ettei ottanu nakkia jos ny satuin oleen vähän hukassa. Ja työkaverit oli aivan mahtavia. Autto mua mielellään eivätkä hermostuneet ku en tienny mistään mitään, naurovat vaan et kyl sä opit. Steve oli ihan sitä mieltä että mä opin viemään kolme lautasta kerralla, ja jopa kantaan laseja tarjottimella yhellä kädellä ja semmosta. Saas nähä koska. Työvuoro oli aika rankka. Viimeset lasien kuivaamiset alko jo tuntuun käsissä, ja olin kuitti ku pääsin kämpille. Ja sit hiphei aamulla kymmeneen siivoon huoneita. Kauhee kiire kun oli häävieraita niin paljon ja toiset häät sinä päivänä. Puol neljä sain vikat hommat tehtyä, saatto ehkä vähän väsyttää.

Tällä hetkellä nautiskelen vapaapäivästä, maanantai ja tiistai vapaa. Oon pessy pyykkiä ja idlannu, nam. Huomenna pankkiin jutteleen jolleki sedälle, pitäis toi pankkitili avata. Loppuviikko onki sit ravintolahommia, tulee luultavasti rankka viikko ku opin paljon uutta. Ja ties vaikka ois taas häät, niitä on ilmeisesti usein. Ja jos tykkään ravintolahommista ni teen sit sitä, huonesiivous saattaa jäädä kokonaan. Katsotaan miten käy.

26.10. Moro

No niin, nyt on ravintolahommia takana useempi päivä, ja sen oon huomannu että töitä saa tehdä. Vuorot on välillä tosi kiireisiä, ja jalat kyllä kertoo että oot seisonu ja kävelly monta tuntia. Mutta kaiken kiireen ja väsymyksen keskellä ravintolahomma on kyllä aika kivaa. Nyt kun oon oppinu enemmän ja pystyn jopa tekeen asioita itsenäisesti ja omasta muistista alkaa hommat luistaan mukavammin. Ja rahaa saa enemmän kun huonesiivouksesta, koska me tehdään monesti pitkiä päiviä. Ikävin vuoro on aamiainen-illallinen: aamulla 6:30 töihin, pois joskus 12 maissa. Vähän vapaata, ja sitten takas töihin 18:00, ja kotiin kun on valmista, noin 24 jälkeen. Ja jos menee aamulla taas töihin ni väsyttää hiukan. Päikkäreitä on tullu nukuttua. Juurikin nyt mulla on vapaa aamu, meen kolmeen töihin, ja eilen olin vaan lounaaseen asti töissä joten oli vapaa ilta, sai levättyä.

Oon tutustunu ihmisiin enemmän, ja saanu jopa hyvän kaverin. Lydia on kanssa töissä ravintolassa, ja ollaan hengailtu vapaa-ajallakin. Se on Brasiliasta, ja se kutsu jo mut käymään kun se joskus menee kotiin. On kiva että on joku parempiki kaveri eikä vaan tuttavuuksia. Meillä on uus hotellijohtaja. Se on päättäny tehdä uudistuksia, mm. uudet kokolattiamatot (toisessa rakennuksessa on jo), maalia, muita korjauksia ja sit isoin: yhteinen tila. Ruoanlaittomahdollisuus, jääkaappi, tv, tilaa hengailla. Pääsee jopa laittaan ruokaa, kumma kyllä mä kaipaan sitä. Oon huomannu että englantilainen aamiainen ei oo mua varten :D älyttömän raskas, ei tuu kauheen hyvä olo. Jugurttia ja mysliä ja kuivattuja hedelmiä, huomattavasti parempi. :)

18.11. Terve taas

Ravintolassa menee jo aikas mukavasti, oon oppinu yllättävän paljon kuukauden aikana. Pystyn hoitamaan montakin pöytää alusta loppuun itsenäisesti, pienet asiat mitkä tuppas aiemmin unohtumaan on jo kohtalaisen hyvin jääny päähän. Asiakkaiden palvelu ei hermostuta enää läheskään samalla tavalla kun ennen, siitä on tullu rutiinia.

Kuukauden aikana oon onnistunu kotiutuun tänne tosi hyvin. Huone on koti, ja työkaverit on jo kunnolla tuttuja. Meillä on oma pikku yhteisö täällä, joten tottakai ollaan kaikki tuttuja. Ja staff lounge, eli se yhteinen tila mistä puhuin aiemmin, edistyy kovaa vauhtia. Sen pitäis valmistua tällä viikolla jos ennusteet pitää paikkansa. Jääkaappi puuttuu, mutta sohvia ja tuoleja on ja pöytä ja uuni/hella ja siivottu/maalattu keittiö. Pizzailta on jo suunnitteilla.. :)

Joulukuu on suurin sesonki täällä. Tuskin kauheesti nukutaan, mutta pitkät työpäivät tarkottaa hyvää palkkaa. Ja sitä tarvitaan, koska alkuvuosi on tosi hiljasta, eli huonompi palkka. Joulukuuta odotellessa. huh huh. Mun suomalaisuudesta on tullu yleinen huono läppä: finished ja finnish on niin ihanan samanlaiset, että siitä tulee "are we finished?" "Yes she is finnish". Hahaa, tosi hauskaa xD NOT. Mut joo, perusläppää täällä päin. :)

14.12. Terppa

Taas on työnkuva muuttunu, respassa istuskelen paraikaa. Steve kysy josko oisin kiinnostunu tekeen töita respassa, väliaikasesti nyt ainakin, ja koska mulla ei juuri oo väliä niin sanoin juu. Ja jos oisin sanonu ei niin Steven olis täytyny pakosti laittaa joku ravintolasta respaan. Toisin sanoen: meikä pelasti tilanteen.

Mun CV rupee näyttään aika vakuuttavalta :p Viela puuttuu keittiö. Kiva että saan kokeilla kaikkia osastoja. Tällä hetkellä ravintola, ja oikeestaan tapahtumat, on ykkösenä listassa. Häät ja sellaset on välillä raskaita, mutta joku siinä on mikä tekee siitä kivaa. Nopee tempo, kiire ja tehokkuus on asioita mihin olen tottunut jo aikaisemmissa töissä, joten mua ei hetkauta jos välillä on kiire. Ja täällä tehokkuutta ja maalaisjärkee kyllä arvostetaan. Respa on tapahtumiin verrattuna aika lepposta, joten kestää hetken ennen kun tottuu. Mutta kyllä täälläkin tulee välillä kiire: en oo tehny aamuja vielä, mutta voin kuvitella kuinka kaikki ne, jotka ärsyttävästi tulee samaan aikaan ravintolaan aamupalalle tulee seuraavaks tänne kirjaan ittensä pihalle. Täällä on 41 huonetta, eli sellaset 80 ihmistä samaan aikaan.

12.2. Pöö

Joukuussa pääsin ekalle reissulle Lontooseen. Kaverilla oli kaks lippua oopperaan (ei varsinainen esitys missä on puvut ja kaikki, lavalla orkesteri ja laulajat, simppelimpää), ja koska sen veli ei päässykään niin mä pääsin mukaan. Käytiin se ooppera katsomassa, mun ensimmäinen ikinä, ja olihan se komeeta. Sit seuraavana päivänä kierreltiin Lontoon nähtävyyksiä. Vähän oli harmillista kun tää kaveri on kokenu Lontoon kävijä ni se vei mua ympäriinsä hiukka liian kovaa vauhtia.

Joulu ja uusi vuosi tuli ja meni. Molempina töissä. Jouluaatto respassa ja sit kokkailin vähä jauhelihaa ja makaroonia ja salaattia, juhlaillallinen :D Uusi vuosi ois ollu vapaa, mut olin ainoona vapaalla ja aattelin et nääh, meen töihin pitään muiden kans hauskaa. Ja sitähän se oliki. Keskiyöllä meki saatiin skumppaa ja kaikilla oli niin hyvä meininki että ei ollu mikään ongelma olla kahteen-puol kolmeen töissä. Ja sit tietysti alko varsinaiset pippalot, Staff Lounge kutsui kaikkia ketkä kynnelle kykeni. Ja koska mulla oli vapaata seuraava päivä ni meni aamun tunteihin. Mukavaa oli, vaikkakin vähä erilainen Joulu ja uusi vuosi.

Tammikuukin meni että vilahti. Ei oikeestaan mitään kummallista, edelleen olin respassa töissä. Ei kauheen kiireistä, hiljasta aikaa. Otin pari päivää lomaa ja lähdin Pohjois-Englantiin katsomaan kaimaa. Oli mukava nähdä pitkästä aikaa, ja hengailla mulle ihan oudossa kaupungissa. Ja samalla sai pikkusen loman respasta. Se osaa kyllä olla välillä aika vaativaa. Kaikki pitäis tietää ja ymmärtää ja muistaa, ja sehän on totuuus että kaikki negatiivinen päätyy aina respaan. Jos jollain vieraalla on ongelma, respaan voi mennä valittaan. Joskus vähän alkaa ottaan päähän kun ei meikä oo mikään kaikkivaltias. Mutta sitä tää työ on.

- Suvi

Takaisin