Tällä hetkellä kirjoittelen täältä etelä-koreasta jossa olen ollut kohta noin kuukauden. Teen vapaaehtoistyötä opettaen englantia koulussa jossa oppilaista valmistuu hevosenkouluttajia, oppilaat ovat 16-18 vuotiaita. Projektini kestää kolme kuukautta eli yli puolet ajasta viela jäljellä. Koulu sijaitsee maaseudulla, mutta läheiseen kaupunkiin pääsee aika kätevästi bussilla.

Olin ollut jo aika pitkän aikaa kiinnostunut korean kulttuurista, mutta en oikein tiennyt miten tänne pääsisi, muulla tavalla kuin opiskelijavaihdosta, en halunnut pelkästään turistimatkalle ja onnekseni näin jossakin jutun vapaaehtoityästä ulkomailla ja menin allianssin nettisivuille joista aika nopeasti täytin hakemuksen ja pääsin tänne minun koululleni. Matkaa ennen oli tietysti jännitystä ilmassa, koska tämä tulisi olemaan ensimmäinen kertani yksin ulkomailla. 

Kun saavuin Souliin olin hieman hukassa, kun etsin majapaikkaani minkä olin varannut, mutta heti löytyi ystävällisiä ihmisiä jotka auttoivat minut perille. Siellä majapaikassani yllätyksekseni tapasin kaksi poikaa jotka olivat myos menossa vapaaehtoistyöhön samaan aikaan, ja samalle toimistolle, joten menimme sinne sitten yhdessä. IWO:n (järjestö koreassa) toimistolla tapasimme toisia vapaaehtoisia ja meille kerrottiin millaisiin paikkoihin olemme menossa. Minun kanssani samaan kouluun lähti tyttö tsekistä. Matka koulullemme kesti bussilla neljä tuntia, ja meitä tultiin asemalla vastaan.

Me majoituimme tyttöjen asuntolaan ja on kiva juttu että minulla täällä on oma huone. Minä opetan ensimmäisen asteen oppilaita, tyttöja ja poikia. Kaksi kertaa viikossa minulla on englannin tunti ja kaksi kertaa viikossa opetan suomen kulttuuriklubia. Opettaminen on ollut mukavaa ja oppilaat ovat todella ihania ja ystävallisiä, mutta joskus tietysti tuntuu kaaosmaiselta kun yrittää heitä opettaa, englanti kun ei ole heidän suurin mielenkiinnon kohteensa vaan hevoset.

Minulla on todella paljon vapaa-aikaa, ja joka viikonloppu olen päässyt kiertelemään ympäri koreaa, opettajat ovat auttaneet suuresti meitä matkojen järjestelyissä, saimme mm. ilmaisen turistikierroksen yhden oppilaan isälta ympäri jeju islandin. Muutenkin korealaiset ihmiset ovat todella avuliaita ja ystävallisiä, ja olen viihtynyt mainiosti täällä. Ilmastokin on juuri sopiva, vaikka on lokakuu on todella lämmin.

Terveisia kaikille sinne Suomeen!

- Anni

Takaisin