Helmikuu

12.2. Sydney

Saavuin Sydneyhyn tänään aamulla. Lentokentällä oltiin minua vastassa ja muutaman englantilaisturistin kanssa saimme kyydin keskustaan. Sydney teki aika vaikutuksen. Korkeita rakennuksia ja autoja, joita ei Suomessa joka päivä näe. Hostelli jossa majoituin kaksi ensimmäistä yötä on täynnä ulkomaalaisia nuoria. Huoneet jaetaan muiden kanssa. Huomenna pitäisi selvitä enemmän työ- ja asumistilanteesta ja kaikesta muustakin, kun on orientaatio.

13.2. Jackaroo & Jillaroo

Olen menossa Leconfieldiin opettelemaan kaikenlaisia farmitaitoja. Viisi päivää kestävän leirin jälkeen osaan varmaan käyttää lassoa, ajaa karjaa yms. Leiri alkaa siis 23.2, joten vietän aikani ennen sitä täällä Sydneyssä. Jos tuon farmikokemuksen jälkeen löytyisi vaikka työtä joltain ihan oikealta farmilta.

20.2. Sydney WildLifeWorld

Kävin keskiviikkona WildLifeWorldissa, jossa on australialaisia eläimiä: koalia, kenguruita, krokotiili, erilaisia yöeläimiä, värikkäitä lintuja ja perhosia, käärmeitä jne. Sunnuntaina on edessä kuuden tunnin ja noin 400 km:n junamatka 42 000 asukkaan Tamworthiin. Yksi yö siellä ja maanantaiaamuna alkaa viiden päivän farmikoulu. Leirin väki tulee hakemaan osallistujat Tamworthista.

En väitä, että olisin nähnyt kaiken Sydneystä, mutta suurkaupunki on kieltämättä joskus vähän liikaa Ikurin miehelle. Aika täällä on toki ollut hienoa. Eilen illalla olin pienellä risteilyllä kaupungin läheisyydessä. Korkeat rakennukset, oopperatalo ja Harbour Bridge näyttivät hienoilta ilta valaistuksessa. Laiva oli täynnä ulkomaalaisia, siis ei-australialaisia. Tapasin laivalla ensimmäistä kertaa suomalaisen.

Maaliskuu

2.3. Yksi hienommista kokemuksista koskaan

Viime viikon olin siis farmikoulussa Leconfieldissa lähellä Tamworhthia. Nämä viisi päivää olivat aivan upeita. Paikan omistaa Tim Skerrett. Hänellä on eräänlainen opetusfarmi, jossa on hevosia, karjaa ja lampaita sekä työkoiria. Henkilökunta koostui kahdesta hollantilaisesta ja yhdestä englantilaisesta miehestä sekä hollantilaisesta, ruotsalaisesta ja englantilaisesta naisesta. Meitä leiriläisiä oli yhteensä 11.

Ekana päivänä oli heti 2.5 tunnin ratsastussessio, enkä ollut ikinä ennen ratsastanut hevosella. Kaikki meni kuitenkin hyvin. Hevoseni Blue Eye oli hyvin koulutettu. Maisemat ja ympäristö olivat komeita. Luonnossa oli puroja, puita ja korkeita kukkuloita, joilta näki todella kauas. Toisena päivänä opettelimme jotain mitä kutsutaan täällä nimellä Natural Horsemanship. Suomeksi se tarkoittaa hevosen ohjausta ja hevosen sekä ihmisen kumppanuutta. Meille myös näytettiin hevosen kengitystä. Opettelimme myös lasson ja ruoskan käyttöä. Ajoimme lampaita hevosilla ja keritsimme lampaita.

Kolmantena päivänä oli lisää oppitunteja aiheesta Natural Horsemanship. Parantelimme myös tilan aitoja ja kaadoimme muutaman puun, sekä myrkytimme ei toivottuja kasveja maastossa. Neljäntenä päivänä oli lisää oppia hevosen kanssa. Ajoimme karjaa ja opettelimme miten vasikka otetaan kiinni. Itse juoksin aika kauan vasikan perässä aitauksen sisällä, mutta lopulta minä ja Nam saimme vasikan maahan ja tilan miehet merkkasi korvat sekä myös poltto merkkasi sen. Viimeisenä päivänä uimme lammessa hevosen kanssa ja teimme kaikkea muutakin hevosen kanssa. Koko viikko oli aivan ikimuistoinen ja muistan sen varmaan vielä vanhana miehenäkin. Tällä hetkellä kirjoitan Tamworthin kirjastosta. Olen kaupungissa niin kauan, että löydän töitä.

4.3. 

Huomenna torstaina lähden kolmeksi päivää töihin Bathurstiin noin 200 km:n päähän Sydneystä. Siellä pidetään jonkinlaiset markkinat ja he tarvitsevat porukkaa apuun. En oikein tiedä mikä työnkuva on, mutta palkkaa saa huikeat viisi euroa tunnilta. Eipä tuo haittaa, sillä kokemuksiahan tässä haetaan. Lähetin tänään sähköpostia eräälle karjatilalle Walchaan. Toivottavasti pääsen sinne töihin. 

11.3. Ensimmäistä kertaa töissä ja saunassa Australiassa

Eilen olin ensimmäistä kertaa saunassa täällä. Paikassa, jossa tällä hetkellä asustelen, Sydney Central YHA, on sauna ja uima-allas kattotasanteella. Saunassa oli oikein kiuaskin ja muutama kivikin oli vastusten päällä, mutta vedenheitto oli ehdottomasti kielletty. Kyllä siellä hiki tuli, mutta ei paljon muuta. Katolta oli kuitenkin komeat näkymät Sydneyn keskustaan.

Viime viikonloppuna oli töissä Royal Bathurst Showssa. Tai oikeastaan tämä jonkinlainen maatalous- ja hevostapahtuma meni aika lailla ohitse, koska tein kolme yli kymmenen tunnin päivää toisella puolella tapahtumaa, jossa oli pienimuotoinen huvipuisto. Kaikki laitteet oli tuotu rekoilla paikalle. Päivät koostuivat lähinnä lippujen vastaanottamisesta ja repimisestä. Olin myös parina päivänä apuna vuoristoradalla. Lopuksi purimme kaikki laitteet ja pakkasimme ne autojen lavoille ja rekkoihin. Huomenna lähden uudestaan samoihin hommiin, kun lähellä Sydneytä on jonkinlainen vastaava tapahtuma. Siellä menee siis ensi viikonloppu. Odottelen tällä hetkellä puhelinsoitto farmarilta, jolle lähetin sähköpostia aiemmin. Tämän asian pitäisi ratketa piakkoin.

19.3. Newcastle

Olen nyt virallisesti töissä. OFA Showstar järjestää erilaisiin tapahtumiin huvipuiston eli kaikenlaisia laitteita ja kojuja, joista voi voittaa jotain. Heillä on töissä runsaasti muitakin matkailijoita. Kaksi edellistä viikonloppua olen ollut siis OFA:lla. Nyt olen Newcastlessa, ja kaksi päivää olen laittanut pystyyn puista vuoristorataa. Viikon päästä perjantaina, lauantaina ja sunnuntaina on Newcastle Show. Tapahtuman aikana kerään pääsylippuja, laitan lapsia eri laitteisiin jne. Lopuksi puramme kaiken ja lastaamme sen rekkoihin ja kuorma-autoihin.

Viime viikonloppuna olin siis samoissa hommissa Blacktownissa, joka on Sydneyn lähiö. Lähdin sieltä kahden australialaisen OFA:n miehen kanssa kohti Newcastlea. Matkaa oli edessäpäin yli 120 km. Meillä oli kuorma-auton lavalla käärittynä pomppulinna ja iso teltta sekä perässä kahvikuppilaite. Täällä Newcastlessa olen yötä ainakin maanantaihin asti hostellissa, joka sijaitsee aivan kivenheiton päästä Tyynestä valtamerestä, mikä on aika hienoa. Ranta on parin minuutin kävelyn päässä. Kaikkina kolmena päivänä, kun olen täällä ollut, on ollut yli 25 astetta lämmintä ja aurinko paistanut aamusta iltaan.

31.3.

Matka jatkuu Newcastlen jälkeen Campbelltowniin, missä on seuraava tapahtuma. Käsittääkseni se on ensi viikonloppuna. Kuljen OFA Showstarin mukana ainakin nyt ainakin jonkin aikaa. He sanovat, että voin lopettaa sitten, kun kyllästyn. Mitään senlaatuista ei kuitenkaan ole havaittavissa. On tässä työssä silti omat ei niin mukavat puolensakin. Aika usein esim. nukun yöt teltassa.

Täällä on töissä vakituisten australialaisten lisäksi paljon muita kansallisuuksia. Monet tulevat vain yhdeksi viikoksi tai viikonlopuksi auttamaan, mutta jotkut kulkevat mukana pidempään. Joka viikonloppu töissä on 15 - 30 reppumatkaajaa. Minun kanssa samaan aikaan aloitti kaksi hollantilaista suurin piirtein samanikäistä poikaa.

Huhtikuu

18.4.

Pääsiäisen lomien ajan ja viikko vielä tästä päivästä täällä Newcastlessa on aivan rannan tuntumassa OFA:n karnevaali. Olen täällä töissä, kunnes tapahtuma on ohi. Nukun teltassa, mutta joka aamun aloitan kastautumalla meressä. Työskentelen OFA:lla luultavasti vielä kaksi showta (Gossford ja St. Ives). Ollaan suunniteltu yhden hollantilaisen kaverin kanssa ostaa auto ja vähän ajella ympäri Australiaa. 

23.4.

Nyt se sitten on totta eli ostimme Pimin kanssa auton. Pim on hollantilainen kaveri, joka aloitti karnevaalihommat samaan aikaan minun kanssa Bathurstista. Ajattelimme, että koska olemme täällä luultavasti vain kerran elämässä, niin miksi emme ostaisi vahan erikoisemman auton. Eikä mitään matkailuautoa. Newcastlessa kävi muutaman kerran viikossa yksi mies kalassa aivan meidän majapaikan vieressä. Hänellä oli myytävänä valkoinen Jaguar vuosimallia -82. Hinta ikkunassa oli 5000 Australian dollaria. Pim rakastui autoon ensisilmäyksellä ja pyysi parin päivän päästä, että ostaisimme auton kimpassa, ja kun lopetamme karnevaalityöt, kiertäisimme Australiaa itärannikon ja pohjoisen kautta Darwiniin ja jopa Perthiin asti. Minä vastasin, että "Miksipäs ei" joten auto on nyt meidän. Osuuteni oli 2250 taalaa, joka on ehkä noin 1200 euroa. Toivottavasti takakonttiin mahtuu kaikki mitä olemme suunnitelleet ostaa matkailua varten.

Toukokuu

21.5. Työt toistaiseksi takanapain

Nyt ovat sitten työt toistaiseksi takanapain. Osbornet kysyivät minulta ja Pimilta, haluaisimmeko palata takaisin, kun sesonkiaika alkaa taas syyskuussa. Lupasimme harkita, mutta eihän sitä koskaan tiedä mitä tapahtuu. Suunnitelmat muuttuvat täällä tosi nopeasti. Tämän viikon aikana kuitenkin suuntaamme kohti Brisbanea. Siellä näemme täällä tapaamiamme muita ulkomaalaisia. Olen siis edelleen Newcastlessa Osbornen perheen kotona. Olisi toki hienoa palata tänne takaisin Australian kiertämisen jälkeen.

- Ossi

Takaisin