ILE-vaihto Sevillassa

Sevillassa lentokentällä meitä oli vastassa STEP:in edustaja Christina. Ulkona paistoi vielä ilta-aurinko ja lämmin tuulenvire kävi vasten kasvoja. Meidät vietiin pakettiautolla meidät asuntoomme, joka sijaitsi erinomaisella paikalla lähellä Sevillan keskustaa Alamediassa. Asuntomme oli iso ja siinä oli neljä makuuhuonetta, olohuone, keittiö ja kaksi kylpyhuonetta. Asunto oli täysin kalustettu ja muutenkin erinomaisessa kunnossa. Jaoimme ensitöiksi makuuhuoneet ja aloimme purkamaan tavaroitamme. Seuraava päivä meni kierrellessä kaupungilla ja tutustuessa muihin ILE-ohjelman osallistujiin.

Maanantai aamusta kävelimme sitten porukalla STEP:in toimistoon jossa meidän piti olla klo 09 tapaamassa Christina. Kuten suomalaiseen mentaliteettiin kuuluu olimme paikalla jo 10 minuuttia etuajassa. Toimistossa pienen keskustelun jälkeen Christina lähti viemään meitä kielikurssi paikkaamme LINC:iin. LINC on kielikoulu Sevillan keskustassa ja sijaitsee lähellä Plaza del Salvadoria. Ensimmäisenä päivänä teimme tasotestin, jonka mukaan päädyimme kaikki ryhmästämme alkeistasolle :) ryhmässämme oli myös yksi italialainen ja hollantilainen. Opiskelimme viisi tuntia päivässä ja sisältäen muutaman tauon. Päivät olivat hyvin tiiviitä ja olimmekin aina jo puolilta päivin hyvin väsyneitä kuten varmasti opettajamme myöskin :) Opetus oli erittäin hyvää ja viikon aikana opimme erittäin paljon. Kävimme myös kielikoulumme järjestämissä iltariennoissa kuten kaupunkierroksella ja opettelemassa sangrian valmistamista. Kielikoulussa tutustuimme moniin uusiin ihmisiin ja samalla pääsi myös kokeilemaan Espanjan kieltä.  

Ensimmäisen Sevillan viikon aikana tostaina menin STEP:in toimistoon, josta lähdimme Christinan kanssa autolla tutustumaan työharjottelupaikkaani ImagoCityyn. Kartasta näin, että yritys sijaitsi suhteellisen kaukana asunnostani ja joutuisin heti tulevana maanantaina tutustumaan Sevillaan julkiseen liikenteeseen. Pienen harhailun jälkeen löysimme Christinan kanssa alueen, jossa myös Imago City sijaitsi. ImagoCity sijaitsee Parque Empresarial Torneo -nimisellä alueella. Alue on täynnä uusia, korkeita ja hienoja toimistarakennuksia.

Ensimmäisessä tapaamisessa Christina esitteli ILE-ohjelman ja STEP:in toiminnan yritykselle. Koko keskustelu käytiin Espanjaksi ja tässä vaiheessa yritin seurata keskustelua ja ymmärtää edes hiukan, että mistä oli kyse. Yrityksenjohto oli kiinnostunut osaamisestani ja mitä olisin kiinnostunut tekemään työharjotteluni aikana. Tämän keskustelun sain onneksi käytyä Englanniksi. Lopuksi allekirjoitimme sopimuspaperit ja homma oli sillä selvä. Maanantaina työni alkaisivat klo 11 ImagoCityssa. Ensimmäisen viikon aikana liikuimme tiivisti porukassa ja kiertelimme kaupunkia, kävimme ulkona syömässä ja tietysti katsomassa flamencoa. Jo ensimmäisten päivien aikana huomasi espanjalaisten intohimon ruokaa ja illanviettoja kohtaan. Lämpiminä ja aurinkoisina päivinä kaupunginkadut olivat täynnä ihmisiä ja katukuppiloista löytyi vaivoin vapaita paikkoja. Aloin nauttia uudenlaisesta elämänmenosta Sevillan auringon alla.

Työharjottelusta minulle jäi erittäin positiivinen kuva ja opin mielestäni paljon, en pelkästään ammatillisessa mielessä. Mielestäni onnistuminen kansainvälisessä työharjoittelussa vaatii osallistujalta erityisesti aktiivista otetta työntekoon ja halua oppia uusia asioita. On myös tärkeää antaa omia näkemyksiä ja osaamista vastapuolelle. Mielestäni onnistuin erittäin hyvin työharjottelussa ja uskon, että myös Imago City:ssa oltiin erittäin tyytyväisiä työpanokseeni. Tulin mainiosti toimeen kollegoideni kanssa ja työskentely heidän kanssaan oli erityisen mieluisaa. 

Työyhteisössä pyrin olemaan mahdollisimman avoin ja iloinen ja uskon, että nämä olivat ensimmäiset edellytykset onnistuneelle työharjoittelulle. Pääsin todella sisälle ”espanjalaiseen työkulttuuriin” ja sen mukaiset työskentelymetodit eivät tuntuneet minusta millään tavalla vierailta. Espanjankielen taitoni oli ennen lähtöä erittäin heikko ja se parani paljon kuuden viikon aikana. Työskentely ilman Englanninkielen käyttöä olisi ollut mahdottomuus. Mielestäni saavutin ne tavoitteet, jotka itselleni olin asettanut ja nousin vielä tavoitteideni yläpuolelle. Olen ollut Espanjan lähtöni jälkeen paljon yhteydessä Imago Cityn porukan kanssa ja tulevaisuus näyttää jos vaikka työskentelisin taas Espanjan auringon alla.

- Anni

Sevillan matkani

Lähdimme Suomesta kohti aurinkoista Espanjaa täynnä odotuksia ja jännitystä. Minun lisäkseni mukana oli kolme muuta tyttöä Suomesta, ja odotin myös innolla heihin tutustumista.  Jo Helsingin lentokentällä totesin itsekseni, että tulisin toimeen hyvin muiden tyttöjen kanssa.

Lentokentällä meitä oli vastassa Step- yhdistyksen työntekijä. Hän puhui meille espanjaa ja huomasin ymmärtäväni lähes tulkoon kaiken, mitä hän sanoi. Väsymyksestä huolimatta olimme innoissamme ja koko automatkan ajan tarkkailimme vaihtuvia maisemia. Minua henkilökohtaisesti jännitti erityisesti se, missä ja kenen kanssa asuisimme koko reissun ajan.

Heti seuraavana päivänä meillä oli tapaaminen , missä meille annettiin ohjeet. Minulle oli järjestetty samalle päivälle myös työhaastettelu, jonne eräs työtekijöistä minut vei. Mutta ennen työhaastattelua me menimme aloittamaan viikon kestävää kielikurssiamme. Siellä meille aivan ensimmäiseksi järjestettiin tasokoe, jonka jälkeen meidät jaettiin kielitaitoamme vastaaviin ryhmiin.

Kielikurssin opettaja oli erittäin mukava ja taitava, ja ryhmässä oli mukavan tuntuisia muita nuoria, jotka olivat tulleet opiskelemaan kieltä Sevillaan. Kurssilla oli erittäin mukavaa koko viikon, pienoisista ymmärtämisvaikeuksista huolimatta.

Aivan ensimmäisillä viikoilla podin hurjaa koti-ikävää, olihan kyseessä ensimmäinen pitkä reissu ulkomaille ilman vanhempia ja sisaruksia. Mutta kun pari ensimmäistä viikkoa oli kulunut ja totuin kaikkeen uuteen ja kotiuduin, ikävä hävisi kuin tuhka tuuleen. Ja kuten arvata saattaa, kun lähdön aika tuli, en olisi millään halunnut lähteä pois.

Meidän Sevillan matkamme ajoittui sinänsä aika hyvin, sillä juuri Sevillassa viettämämme aikana saimma nähdä ja kokea kaupungin kaksi suurinta ja tärkeintä juhlapyhää: Semana Santan, pääsiäisviikon, ja Ferian. Minulla oli molempien juhlien aikana lomaa, sillä tein työtä koululaisten kanssa ja heillä oli molemmat juhlaviikot vapaata.

Olin varsin tyytyväinen myös työharjoittelupaikkaan, jonne pääsin. Minut värväsi paikallinen vapaaehtoisjärjestö, joka järjesti toimintaa erityisesti lapsille, joilla oli ehkä hieman huonommat olot kotona. Äiti tai isä saattoi olla esimerkiksi vankilassa tai lapsi ei tuntenut ollenkaan esimerkiksi isäänsä. Osa lapsista taas asui isovanhempiensa luona. Tarinat lasten taustalla olivat hyvin erilaisia. Minut laitettiin avustamaan lapsia läksykerhoon neljänä päivänä viikossa ja kerran viikossa kävin eräänlaisessa askartelukerhossa. Kun työt alkoivat, minulla oli aika paljon ongelmia lasten ymmärtämisessä, sillä he puhuivat hyvin vahvaa Sevillan murretta. Aluksi jopa harkitsin työpaikan vaihtamista,sillä en uskonut pystyväni auttamaan lapsia, jos en ymmärtänyt heitä. Päätin kuitenkin katsoa miten ensimmäiset päivät sujuisivat ja parin päivän päästä ymmärsin jo paljon paremmin lasten puhetta.

Kaikki lapset olivat todella hellyyttäviä ja erittäin kiinnostuneita minusta. He kyselivät paljon Suomesta ja minä vastailin, mitä ehdin ja osasin. Pääpaino kuitenkin oli läksyjen tekemisessä. Autoin lapsia kolmessa eri läksykerhoryhmässä, joihin lapset oli jaettu iän mukaan. Työ oli erittäin haastavaa, sillä minun piti auttaa lapsia mm. matematiikan, äidinkielen, maantiedon ja biologian läksyissä, enkä voi sanoa, että minulla olisi ollut sanavarastoa ihan siihen kaikkeen. Mielestäni kuitenkin selviydyin melko hyvin ja lapset oppivat luottamaan minuun varsin nopeasti.

Sevilla kaupunkina oli vielä ihanampi kuin osasin kuvitellakaan. Vaikka kaupunki on asukasmäärältään Helsingin kokoinen, sen tunnelma lähenteli kuitenkin pikkukaupungin tunnelmaa. Ihmiset olivat todella ystävällisiä ja avuliaita.  Ruoka oli myös kerta kaikkiaan upeaa. Erityisesti rakastuin espanjalaistenkin rakastamaan chocolate con churrosiin. Espanjalaiset usein syövät tätä erityisen rasvaista ja epäterveellistä herkkua aamupalaksi, mutta minä olisin voinut syödä churroja vaikka vuorokauden ympäri. Ja itse Sevillasssa taas olisin voinut olla vuoden ympäri. Rakastuin kerta kaikkiaan koko kaupunkiin.

Pian kuitenkin koitti lähdön aika. Toisaalta olin iloinen, että pääsisin takaisin perheen pariin pian. Mutta muuten lähtö oli todella haikeaa ja vaikeaa. Vaikeinta oli ehkä vuokraemäntämme Elisan hyvästeleminen. Hänestä oli tullut melkeinpä ystävä minulle ikäerostamme huolimatta.

Ja niin me nousimme koneeseen, joka suuntasi kohti Barcelonaa, josta jatkoimme Frankfurtin kautta Suomeen. Ihan jokaisella meistä neljästä tytöstä oli varmasti muutama tippa silmäkulmassa, kun Sevillan kaupunki hävisi näköpiiristä. Itse ainakin vannoin palaavani vielä takaisin. Mielestäni en nähnyt vielä kaikkea ja haluan ehdottomasti nähdä myös Elisan uudestaan. Vaikka se kuulostaakin kliseiseltä niin minä palasin Espanjasta muuttuneena. Sain reissun aikana paljon lisää itseluottamusta ja uskoa siihen, että minä pärjään itseksenikin. Matka lisäsi myös haluani matkustaa enemmän, nähdä enemmän, kokea enemmän...seikkailla. Ja olen varma, että tulevaisuudessa tulen saamaan ainakin yhtä mahtavia kokemuksia kuin Sevillan matkani.

- Riikka

 
Vaihto-ohjelma Espanjan Sevillassa

Kielikurssi paikallisessa kielikoulussa oli erittäin loistava! Opettaja oli ihana ja kärsivällinen, ja hänen opetustyylinsä oli rento. Pääpaino tunnilla oli puhumisessa ja saimme melko paljon kotiläksyjä myös. Pidimme myös esitelmiä tuntien aikana. Kertasimme myös yleisimpiä kieliopin rakenteita, sanoja ja niin edelleen. Kielikurssilla espanjan opiskelu eteni koko ajan vauhdilla – ja aivan silmissä. Ryhmäkoko oli hyvä, noin 7 henkilöä. Kielikoululla tutustuimme myös muihin ulkomaalaisiin ja saimme uusia kavereita. Ainoa asia, joka kielikurssissa minua jäi harmittamaan, oli sen kesto. Harmitti, kun se loppui kesken, juurin kun pääsi parhaaseen vauhtiin kielen opiskelussa. 

Olen toimittaja ja suoritin ohjelman työharjoitteluosion paikallisessa organisaatiossa, joka on Allianssin kaltainen järjestö. Työharjoittelupaikka oli mielestäni hyvä, koska pääsin siellä tekemään lähes toimittajan työtä vastaavia tehtäviä vaikka en työskennellytkään paikallisessa mediassa. Tein markkinointiin liittyviä tehtäviä. Olin mukana käynnistämässä paria uutta projektia. Otin yhteyttä yhteyshenkilöihin, hain tietoa ja kirjoitin tekstejä nettisivuille espanjaksi. Suunnittelin myös yhden lehtimainoksen. Koska kielitaitoni oli Espanjaan saapuessani alkeistasolla, toivoin, että voisin tehdä töitä yrityksessä, jossa on mahdollista tehdä työtä pääasiallisesti englannin kielellä. Tältä kannalta se oli minulle juuri oikea paikka työskennellä. Työkaverit olivat kaikki mukavia ja heidän kanssaan puhuin pääasiallisesti englantia. Yleensä yritin puhua espanjaa ja kun kielitaito ei enää riittänyt, vaihdoin kielen englanniksi. Työharjoitteluni loppupuolella tehtäväni oli perehdyttää uusi harjoittelija omaan työhöni. Harmitti vähän, että juuri, kun olin päässyt vauhtiin tehtävissäni, piti jo lähteä Suomea kohti. 

Espanjaan sopeutuminen oli minulle helppoa. Olen käynyt maassa aiemminkin ja yleensä ennakkoluulottomasti ja helposti sopeudun uusiin ympyröihin. Sain monta uutta kaveria reissulta, joiden kanssa vietin aikaa. Kävin reissussa kerran Cadizissa ja kerran Granadassa. Työharjoittelupaikkani kautta pääsin Granadaan katsomaan La Alhambraa sekä Sevillaan jokilaivaristeilylle italialaisten opiskelijoiden kanssa ilmaiseksi. Vapaa-aikana kävin juoksemassa , shoppailemassa ja ulkona yöelämässä. Sevilla on uskomattoman kaunis kaupunki ja siellä riittää tekemistä. Kaupunki tuntui turvalliselta pääasiallisesti, vaikka en yleensä halunnut liikkua yksin illalla ulkona. Myös ilmat olivat pääasiallisesti melko hyviä. Pääasiallisesti oli aurinkoista. Myös hintataso oli Suomea edullisempaa, joten matkamuistoja tuli ostettua runsaasti! 

Kaikki odotukset. jota reissulle asetin, toteutuivat. Minulla oli kaksi tärkeää tavoitetta: saada kielitaitoa ja uusia ystäviä. Kielitaitoni parani varsinkin ensimmäisen ja toisen viikon aikana hurjaa vauhtia. Tavoitteenani oli oppia perusespanjan taito siten, että pystyn juttelemaan ihmisten kanssa ”small talkia”. Kyllähän se aluksi oli vähän jännittävääkin puhua, koska alkeiskieliopintoni espanjasta olivat kahden vuoden takaisia. Mutta rohkeasti vain yritin hoitaa asiani espanjaksi, ilman että olisin yrittänyt puhua englantia paikallisten kanssa. Espanjan taidon lisäksi myös englannin kielitaitoni parani, sillä kielikurssilaisten kanssa puhuimme pääasiallisesti englantia. Tutustuin Sevillassa moniin mukaviin ihmisiin kielikurssilla sekä muutamaan Sevillassa asuvaan henkilöönkin. Heihin olen moniin pitänyt yhteyttä vielä reissun päättymisen jälkeenkin. Viihdyin Sevillassa niin hyvin, että olisin jäänyt sinne pidemmäksikin aikaa, mikäli se olisi ollut mahdollista. Sain reissulta kielitaidon ja kavereiden lisäksi itsevarmuutta. 

Kiitoksia Allianssille mahtavasta mahdollisuudesta päästä ulkomaille hankkimaan kielitaitoa ja kokemuksia! :)

- Anita

Sevilla 

En ollut ennen käynyt Sevillassa ja ensivaikutelma oli uskomaton. Kaupunki oli todella suuri, täynnä hienoja, vanhoja rakennuksia ja turisteja ei näkynyt läheskään niin paljon kuin esimerkiksi aurinkorannikon turistikohteissa. Olimme matkustaneet koko päivän monilla eri lennoilla ja kun saavuimme lentokentälle meitä oli vastassa Step:in yhteyshenkilöt. He veivät meidät majoituksiin. Asuin yhdessä suomalaisen kaverini sekä viiden saksalaisen nuoren kanssa. Jaoimme kaverini kanssa pienehkön huoneen, asunto oli viihtyisä ja melko uusikin. Saksalaiset vaikuttivat alussa hieman töykeiltä, koska kaikki eivät edes tulleet tervehtimään meitä kun saavuimme. Muutamat heistä kyllä esittelivät meille nopeasti paikat. Aluksi tuntui, että ”minne mä oikein olen tullut”.

Jo parin päivän jälkeen tulimme todella hyvin toimeen keskenämme, vaikka olihan asunnossa paljon väkeä. Aloitimme myös kielikurssin. Opettaja ja muukin henkilökunta oli todella mukavaa. Meillä oli todella mukava ryhmä ja oppimisympäristö. Pakkohan siinä on oppia, kun opettaja puhuu espanjaa ja selittää vaikeat asiat englanniksi. Se oli vain harmi, että kielikurssi kesti ainoastaan viikon verran. Juuri kun pääsi rytmiin ja alkoi sisäistää asioita, kurssi loppui. Silti se oli todella hyödyllinen ja kaikki olivat kavereita ryhmässä. Se oli oikein hauskaa aikaa. 

Viikon kuluttua alkoikin Santa Semana, jossa oli todella paljon nähtävää ja koettavaa. Oli hienoa nähdä, espanjalaista kulttuuria sekä perinteitä. Kävimme myös kielikurssilaisten kanssa katsomassa kulkueita. Kaupungissa oli siihen aikaan erittäin paljon porukkaa ja monet tiet olivat tukossa kulkueiden ja väentungoksen takia. Kulkueet olivat upeita, vaikka näimmekin niitä vain ohimennen ja päiväsaikaan. Jotkut valvoivat öitä katsellen eri kulkueita ja saapuivat paikalle monta tuntia ennen varsinaisen kulkueen alkua varaamaan hyvää katselu paikkaa. Kävin myös kaverini kanssa eräässä kirkossa vierailemassa ja ihmettelemässä. Hienoa oli nähdä se, kuinka tärkeää juhlat ovat espanjalaisille. Kaikki olivat pukeutuneet parhaimpiinsa ja perheet kulkivat yhdessä kulkueita katsomaan. 

Sitten alkoikin jo työharjoittelu. Olin kaverini kanssa hotellin ravintolassa tarjoilijana. Hotelli oli erittäin hieno neljän tähden hotelli ja työntekijät todella mukavia ja auttavaisia. Tietenkin pieni haaste tarjoilijana olon lisäksi oli se, että koko ajan puhuttiin espanjaa ja vain harvoin englantia. Mutta juuri se tekikin siitä hyödyllisen. Aina sai miettiä olikohan ymmärtänyt annetun tehtävän oikein. Nopeasti siihen kyllä tottui ja alkoi tehdä töitä rutiinilla. Uusiakin tehtäviä kyllä annettiin ja olihan joka päivä aina vähän erilainen. Työympäristö oli todella mieluinen ja suuri vaikutus siihen oli, kuten jo mainitsinkin, työkaverit. He ottivat meidät hyvin vastaan ja olivat kiinnostuneita meistä. Lisäksi heiltä pystyimme kysymään askarruttavia asioita Espanjasta ja saimme harjoitettua kieltä. He puolestaan kyselivät asioita Suomesta. Kokonaisuudessaan koko viiden viikon kestävä työharjoittelu oli todella hyödyllinen. Opimme kieltä, tarjoilijan työtä, espanjalaista kulttuuria ja käytöstapoja, kun kerran työskentelimme aitojen espanjalaisten kanssa ja aidossa espanjalaisessa työympäristössä. Täytyy sanoa, että viimeisenä työpäivänä oli kyllä haikea tunnelma. 

Sevillassa olon aikana oli myös toinen juhlaviikko, nimittäin Feria. Sen olinkin jo nähnyt kerran aiemmin, kun asuin muutaman kuukauden aurinkorannikolla. Täytyy silti myöntää, että tässä suurkaupungissa se erosi hieman. Ihmisiä oli enemmän ja juhla-alue oli tietenkin paljon paljon suurempi. Feria-alue oli kerrassaan uskomattoman upea näky suurine porttineen ja paljoine ihmisineen. Espanjaliset olivat pukeutuneet perinne asuihinsa ja naiset olivat todella kauniita hienoissa räikeissä mekoissaan. Lisäksi oli taas hienoa nähdä kuinka perheet ja ystävät viihtyivät yhdessä juhlien koko viikon. 

Vapaa-aikaa ei hirveästi viikolla tuntunut olevan. Pääsin töistä neljältä, sitten kotiin tekemään ruokaa ja vähän oleskelemaan. Illemmalla ehkä vielä lenkille. Asuntomme oli joen läheisyydessä ja siellä oli hyvä rantakatu, joka oli täynnä muitakin lenkkeilijöitä. Joskus kävimme kaupungilla shoppailemassa tai vaan kävelemässä ja katselemassa. Viikonloput kuluivat juhlien lukuisissa eri baareissa, joissa tapasi myös espanjalaisia nuoria. Viimeisenä viikonloppuna lähdimme käymään suomalaisen kaverimme luona Malagassa katsomassa vanhoja paikkoja. Reissu oli onnistunut ja näimmehän maata vähän Sevillan ulkopuoleltakin. Olisi tehnyt kovasti mieli käydä useimmissakin lähikaupungeissa, mutta Sevilla itsessäänkin oli jo niin suuri ja siinä riitti tutkittavaa.

Lopussa vielä kämppiksemme palasivat takaisin kotimaahansa ja tilalle tuli italialaisia. Saksalaisista oli vaikea luopua, olimmehan asuneet neljä viikkoa saman katon alla ja meistä oli todella tullut hyviä ystäviä. Italialaisiin emme oikein ehtineet tutustua edes kunnolla. Heidän kanssaan kun asuimme vain reilun viikon. 

Kokonaisuudessaan aika Sevillassa oli ikimuistoista ja sitä on varmasti kiva muistella vuosien päästä. Opin ja kasvoin reissun aikana ja oli hienoa tutustua espanjalaiseen arkeen. Reissu ei missään nimessä ollut mitään lomaa, eikä kaikki aina ollut niin helppoakaan, mutta kokemus opetti todella paljon. Kannustan ehdottomasti kaikkia lähtemään matkaan, jos on siihen mahdollisuus. Sitä ei tule katumaan ja palaat kotiin monta kokemusta rikkaampana.

- Tanja

Takaisin