Työharjoittelussa golfhotellissa

Reissu on ollut minulle ehdottomasti kokemisen arvoinen. Olen oppinut sietämään paljon asioita ja sinnittelemään. Olen saanut mahdollisuuden tutustua uuteen organisaatioon ja uusiin ihaniin ihmisiin. Olen kokenut paljon upeita, mahtavia hetkiä täällä ja myös todella surkeita, mikä kuuluu elämään.

Kielitaitoni on noussut kohisten mielestäni, lähtiessäni Suomesta en osannut ajatella, että voisin puhua ranskaa sujuvasti. Nyt tiedän, että se on mahdollista. Tärkeintä on jatkossa muistaa ylläpitää sitä. On upeaa, että olen ottanut uuden kielen haltuun ettei ranskan kieli ole minulle vain yksi monista kielistä mitä olen opiskellut koulussa. Se on nyt enemmän eikä sen puhuminen tunnu yhtään enää raskaalta tai vaivalloiselta. Pidänkin sitä tärkeimpänä, että pystyy ilmaisemaan itseään kielen avulla, kielioppi tulee vasta seuraavaksi tärkeänä. Kunhan saa vain asiansa kerrotuksi kielen ja elekielen välityksellä.

Pyrin luomaan itsestäni positiivisen kuvan hotellilla, halusin, että he muistelevat minua reippaana ja iloisena tyttönä. Ammattitaitoisuus ei niinkään ollut tärkeintä sillä en ole opiskellut alaa, vaan enemmänkin oma yritteliäisyys ja innostus. Uskon, että annoin semmoisen kuvan mihin tähtäsinkin ja mikä on aito. Väärää kuvaa on vaikea pitää yllä pitkän aikaa, on pakko olla oma itsensä loppupeleissä.

- Rosita 

Työharjoittelussa kylpylähotellissa

Työyhteisöni muodostuu salityöntekijöistä ja keittiötyöntekijöistä. Ravintolapalvelun onnistuminen on näiden kahden ryhmän yhteistyötä. Tarjoilun aikana vuoropäällikkö vastaa tarjoilijoiden työskentelystä ja pääkokki keittiön toiminnasta. Jokaisessa vuorossa keittiössä työskentelee kokin lisäksi yksi tai useampi alku- ja jälki ruokien tekijä, sekä tiskaaja. Jokaisen työntekijän tehtäväalue on hyvin tarkka. Poikkeustilanteissa yhden työntekijän poisjäänti ei kuitenkaan kaada kaikkea, mutta vaikuttaa väistämättä palveluun; nopeuteen ja annosten laatuun.

Tunnen edistyneeni muutaman viikon aikana todella paljon. Nyt kun olen onnistunut sisäistämään tarjoiluun liittyvät rutiinityöt, voin keskittyä parantamaan esim. keskustelutaitojani asiakkaiden kanssa. Työt sujuvat helpommin, koska olen oppinut tehokkaampia työskentelytekniikoita. Yksi läpimurroista oli tottua kantamaan useita pääruokalautasia yhdellä kädellä. Näin pieni muutos on helpottanut työntekoa valtavasti.

Työharjoittelun alussa työtäni vaikeutti se, etten ymmärtänyt ohjaajani käyttämää ruokasanastoa. Olen selvittänyt tämän ongelman ottamalla tavaksi suomentaa säntillisesti jokaisen päivän ruokalista lounastauon aikana. Tällä tavoin olen oppinut todella paljon ranskalaisesta ruokakulttuurista. Lisäksi välit työtovereihin ovat lämmenneet heidän huomatessa, että olen todella kiinnostunut oppimaan. Ruokalistan suunnittelu on kaikille yhteinen keskustelun aihe.

Lopetan urakkani sekavissa tunnelmissa. Olen surullinen, koska ehdin tottua työympäristööni. Tiedän, että jos harjoittelu jatkuisi, voisin kehittyä vielä lisää. Tunnen olevani osa työporukkaa ja tuntuu omituiselta, etten välttämättä tule enää palaamaan tänne. Minulle kyllä sanottiin, että jos kiinnostusta löytyy, voisin palata hotellille töihin ensi vuonna. 

Toisaalta olen tyytyväinen kotiinpaluuseen, koska hotellilla asuminen asiakkaiden ja työntekijöiden ympäröimänä on väsyttävää.

Itse olen tyytyväinen työpanokseeni ja kehitykseeni. Viimeisten viikkojen aikana opin vielä enemmän sekä kielestä, että tarjoilijan työstä. Minuun alettiin luottaa niin paljon, että hiljaisina päivinä minut jätettiin yksin vastaamaan lounastarjoilusta. Vaikka se välillä lisäsikin omaa työmäärääni, koin sen positiivisena asiana.

Onnistuin myös edellisessä tavoitteessani kehittää keskustelutaitojani, sillä viimeisen viikon aikana olen tutustunut muutamiin asiakkaisiin paljon henkilökohtaisemmin. Sain jopa kutsuja heidän kotiinsa vierailulle. Uskon, että tämä osoittaa ranskan kielen suulliselle kehitykselle asettamani tavoitteen täyttyneen. Toisaalta töiden jälkeen olen ollut niin väsynyt, etten ole panostanut kirjakielen opetteluun lehtien lukua enempää.

Toivomukseni viinientuntemuksesta ei toteutunut ihan niin kuin olisin toivonut. Sain kuitenkin mahdollisuuden osallistua uuden viinin juhlaan, joka järjestettiin hotellissamme. Silloin oli todella mukavaa työskennellä.

Tunnen sopeutuneeni kiitettävästi paikalliseen työkulttuuriin, mutta luulen, että pitemmän päälle Ranskassa vallitseva hyvin hierarkkinen käyttäytyminen kävisi väsyttäväksi. 

Urasuunnittelutavoitteeni on matkan aikana hiukan muuttunut. Kotiin palattuani alan etsiä töitä, joissa olisi mahdollista hyödyntää ranskan kieltä. Nykyisen työtilanteen huomioon ottaen pelkään, että niiden löytyminen tulee olemaan vaikeaa. Lähitulevaisuudessa todennäköisempää on, että hakeudun opiskelun ohessa ravintola-alalle töihin. Sillä huomasin tarjoilijan roolin sopivan minulle. Toisaalta voi olla, että työskentely suomalaisessa ravintolassa ei olisi aivan yhtä mielenkiintoista, sillä ranskalaiset tunnetusti suhtautuvat ruokaan paljon intohimoisemmin.

Kaiken kaikkiaan lopetan Ranskan matkani hyvin positiivisesti. Tämä kokemus hyödytti minua muutenkin kuin kielitaidon ja työkokemuksen kannalta. Matkalla kasvoi niin itseluottamus, sopeutumiskyky kuin itsenäisyyskin.

- Ilona

                                                                                                                       Takaisin