Kaksi kuukautta meni hurjan nopeasti ja juuri, kun aloin päästä mukaan työyhteisöön ja oppia tehtäväni, piti lähteä. Olen ennenkin huomannut, että sopeutuminen uuteen paikkaan vaatii suurin piirtein kuukauden ajan. Kahden kuukauden mittainen työharjoittelujakso onkin aikana hyvin lyhyt. Siinä ehtii juuri oppimaan talon tavoille, kunnes pitää jo lähteä.
Kokonaisuudessaan harjoitteluni meni mielestäni hyvin. Olen työskennellyt aikaisemminkin hotellin vastaanotossa, joten hotellin toiminta on minulle tuttua. Aluksi stressasin sitä, ettei minulla ollut kauheasti tekemistä, eikä minulle annettu kauheasti vastuuta. Välillä oli hieman avuton olo, kun täytyi jokainen asia kysyä ja varmistaa kollegoiltani. Aluksi oli myös outoa palata takaisin harjoittelijan rooliin. Olen tottunut työskentelemään yleensä yksin vuorossa ja tottunut hoitamaan asiat omalla tavallani ja minulla on ollut harjoittelijoita ohjattavina. Nyt olinkin yhtäkkiä taas itse harjoittelijan asemassa ja ottamassa toisten ohjeita vastaan.
Hotellin asiakaskunta koostui pääasiassa business-ihmisistä, mikä teki mielestäni hotellin ilmeestä hieman jäykän. Liikemiehet yleensä vain tulevat ja menevät ja heillä on aina kiire, heidän palvelutilanteensa käyvät hyvin nopeasti. En kokenut saavani kauheasti irti tällaisista tilanteista, kuten taas sitä vastoin turistien kanssa asioiminen oli mielestäni paljon antoisampaa. Turistit kyselevät enemmän ja ovat kiinnostuneempia siitä, mitä hotellissa ja kaupungissa tapahtuu. Turistit ovat myös rennompia ja kärsivällisempiä kuuntelemaan ja ovat usein kiinnostuneita ulkomaalaisesta harjoittelijasta. Jos arastelin asiakastilanteita espanjankielen kanssa, minulla oli aina hyvä tilaisuus näyttää taitoni englanninkielisten turistien kanssa, koska puhuin usein paremmin englantia kuin kollegani.
Olin asettanut tärkeimmiksi tavoitteikseni kielitaidon kehittymisen ja tutustumisen vieraan maan työkulttuuriin. Ne tavoitteet ainakin täyttyivät jakson aikana. Espanjan työkulttuuri on hyvin erilainen kuin mihin Suomessa olemme tottuneet. Asioihin suhtaudutaan paljon rennommin eikä turhaa kiirettä pidetä eikä oteta asioista paniikkia. Sen lisäksi asioita pohditaan enemmän porukalla ja tällaisiin porukkapalavereihin käytetäänkin paljon aikaa. Asiakkaita kohdellaan rennosti, mutta muodollisen asiallisesti.
En siis voi kehua, että olisin kehittynyt ammatillisesti paljonkaan jakson aikana, mutta sitäkin enemmän opin ymmärtämään espanjalaista työkulttuuria ja kielitaitoni kohentui paljon. Espanjalainen työkulttuuri opetti minulle ainakin rentoutta ja kiireettömyyttä, sitä kun osaisimme soveltaa myös Suomen oloissa.
Nyt olen aloittamassa uuden työn Suomessa täynnä uutta intoa. Matkustelu ja kansainvälinen kokemus kasvattavat aina ihmistä. Tunnen saaneeni taas paljon itsevarmuutta ja rohkeutta ja uusia näkökulmia elämääni sekä työhöni täällä Suomessa. Suosittelen kaikille työkokemuksen hankkimista ulkomailta!
- Tommi